Helsinki on paikka – tästä oli pakko tehdä kirja

Hyvästä kaupungista voi kertoa monenlaisia tarinoita. Kun aloimme Cindy Kohtalan kanssa pohtia kirjan tekemistä Helsingin rajusta muutoksesta, olimme yhtä mieltä siitä että tuloksesta piti tullla moniääninen.

Se pitäisi myös kirjoittaa eri kielillä. Suomeksi, in English (kuten allekirjoittanut postasi taannoin täällä), ja myös toisella kotimaisella, jota Stadissa paljon kuulee.

Jos on monta tarinaa, saattaa myös olla monta Helsinkiä. Tai sitten on vain yksi. Se, jonka tulevaisuudesta olen huolissani.

Lukumaa Teatterikorkeakoulu

Kuva: Jaakko Lukumaa

Nimittäin graniittisten kivijalkojen Helsinki nousee kuin luonnostaan maasta itsestään. Se on teknologinen maailma metsän keskellä, selkeästi eurooppalainen ja kuitenkin omanlaisensa pääkaupunki. Täällä matalat kivikorttelit hohtavat matalalta paistavassa pohjoisessa auringossa.

Helsinki on myös katoavaa yhteistä perintöä: rakennuksia ja muita historiallisia maamerkkejä.

Myös kallioista, metsäistä ja merellistä luonnonperintöä. Kaupungin rajojen sisällä on silti paikkoja, joissa kaikki tämä yhdistyy (kuten asfaltoitavaksi kummallisesti osoitettu Vartiosaari!) (Ks. myös kannanottoni kaupungille).

Helsingissä on ainutlaatuinen ajan saatossa kehittynyt asuinympäristö, jossa ihmisillä on hyvät edellytykset voida hyvin.

Ihmiskunnan enemmistö asuu nykyään urbaanisti. Kaupungistumisen vauhti ja jättimäinen mittakaava rikkovat jatkuvasti ennätyksiä. Tämän taloudelliset vaikutukset ovat ennennäkemättömiä ja usein pelottavia. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea viime vuosien urbaania rakentamista voi ajatella kaupungistumisena.

Ei bisnespuistosta eikä prekaarin työvoiman asuntoloista, eikä liioin valvotuista mutta puolityhjistä uusista luksusalueista ole kaupungiksi, saati sitten eläväksi sellaiseksi.

Tuhansien vuosien ajan kaupungit ovat olleet itse-organisoitumisen ja erilaisuuden paikkoja. Vaan ei välttämättä enää.

Muutama vuosi sitten Helsingissäkin alkoi kova kasvu, jopa vuosisadan rakennusbuumi. Helsingistä olisi tulossa samalla niin sanotusti metropoli, kansainvälisesti merkittävä toiminnan keskus.

BrandnewhelsinkiSanotaan, että on pakko brändätä, investoida ja luoda vetovoimaisuutta. Kansainvälisen kiinnostavuuden sanotaan tuovan työtä ja lisäävän hyvinvointia. Näihin asioihin keskittyy nyt Helsingin markkinointi.

Helsingin muutosta siivittää joskus värikkäinkin sanakääntein käyty väittely. Erilaiset näkemykset kaupungin mahdollisuuksista luovat kärjekkäitäkin vastakkainasetteluja niin poliittisella kentällä kuin somessakin. Töölönlahdelle viime vuosina nousseita toimisto- ja kulttuurirakennuksia taas haukutaan yli puolue- ja kuplarajojen.

 

Töölönlahti by Lukumaa

Kuva: Jaakko Lukumaa

Tähän soppaan päätimme Cindyn kanssa puuttua, kun olimme siitä tarpeeksi monta kertaa tuohtuneina keskustelleet. Helsinkiläisinä, mutta myös ulkopuolisina – Cindy on Kanadan kansalainen, minä olen asunut puolet elämästäni Suomen ulkopuolella – katsoimme, että keskustelusta puuttui kaupungin merkitys, niin, merkityksenä.

Toimitimme kirjan jonka keskeinen viesti on, että pääkaupungista voi keskustella moniulotteisemmin kuin tähän asti on ollut tapana. Ei ole yhtä totuutta, eikä edes kahta.  Kokemuksellisesti on monta eri Helsinkiä, (ks. esim. Arkkitehtuurin tiedotuskuksen kirjoitus julkaisutilaisuudesta).

Runsaasti kuvitetun kirjan tekstit ovat 14 kirjoittajan (Andrew Paterson, Harry Schulman, Pasi Mäenpää, Jonathan Glancey, Tarja Nurmi, Lieven Ameel,  Tristan Hughes, Ville Ylönen, Vesa Peipinen, Pia Ilonen, Hella Hernberg, Juha Ilonen ja toimittajat) näkemyksiä jostain kaupungin alueesta tai ilmiöstä. Paitsi brittikriitikko Jonathan Glancey, kaikki ovat helsinkiläisiä, mutta Glanceynkin tekstistä paistaa läpi rakkaus tätä kaupunkia kohtaan.

Kirjamme korostaa sitä, että Helsinki on muutakin kuin tonttimaata, investointimahdollisuuksia tai asunto- ja muita jonoja. Helsinki on paikka. Se on kulttuuria, yhteistyötä ja bio-fyysisiä prosesseja, joihin kaupunkilaiset sitoutuvat..

sompasauna_kuvaaja_jaakko_lukumaa

Sompasauna, 2014. Kuva: Jaakko Lukumaa

Samalla, kuten kukoistavat uuden urbaanin muodot Helsingissäkin kertovat, kaupunkilaiset yhä aktiivisemmin pyrkivät tekemään ympäristönsä itse. Pop-up saunat, kaupunkiviljelmät, ravintolapäivät ja aktiiviset kaupunginosayhdistykset eivät ole mitään pintakoristusta: yhä selkeämmin ne ovat kaupunkielämän uusintamisen tae.

Helsingissä onkin kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten protestiliikkeistä ja ruohonjuuritason aktivismista lähtenyt toiminta on kehittynyt toimivaksi hallinnoksi. Toisaalta poliittinen kulttuuri Suomessa helposti suitsee keskustelun muutoksesta, kytkemällä erimielisyydet puolueisiin. Kuitenkin erilaiset mielepiteet ja toiveet ovat elimellinen osa kaikkea yhteistä toimintaa.

EIhän kaupunkien elinvoima toki historiallisesti ole perustunutkaan hallintokoneistoihin, eikä liioin korporaatioihin. Sen sijaan kaupungeissa yhteiskunnan heikommatkin ovat voineet osallistua historiaan ja kulttuurin kehitykseen.

Rakentaminen taas on selkeästi kietoutunut valtaan ja politiikkaan. Kirjan johdannossa siteeraammekin yhdysvaltalaista arkkitehtia ja kriitikkoa Michael Sorkinia, joka toteaa, että arkkitehtuuri ”tuotetaan taiteen ja omistusten yhtymäkohdassa, ja siksi siitä on niin helppotajuisesti lukea yhteisen elämämme historia”

Siksi kaupungissa tapahtuvaa muutosta kannattaa mielestämme pohtia, ja siitä keskustella ja kirjoittaa huolella, hitaasti ja harkiten, yhdessä muidenkin kuin arkkitehtien, rakennuttajien, grynderien ja kaupunkisuunnittelijoiden kanssa.

Kirjaa saa hyvistä kirjakaupoista, esimerkiksi uudesta upeasta kivijalkaliikkeestä nimeltä Nide, osoitteessa Fredrikinkatu 35.

Myös online kirjakaupasta, https://www.booky.fi/tuote/eeva_berglund/uusi_helsinki_11_nakokulmaa_kaupungin_mahdollisuuksiin/9789522402929

Uusi Helsinki? 11 näkökulmaa kaupungin mahdollisuuksiin, toim. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala, ISBN 978-952-240-292-9 Sivumäärä 365 Ovh 35 €.

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: